Die Lena City

Pakko vielä vähän Euroviisuihin palata, kun Lena meni ja voitti. Kaupunki meni ihan sekasin. Voiton jälkeen esim. ratikan uutisnäytöissä ei juuri muita uutisia pyörinyt.

Oltiin lauantaina "public viewing" - tapahtumassa, eli kaupungintalon aukiolla seuraamassa screeneiltä suoraa lähetystä Oslosta. Porukkaa oli paikalla kuulemma 20.000, ja melkonen ruuhka siellä kyllä oli, aukio nimittäin ei ole mikään kovin suurin. Seurana mulla oli suomalaiset Riikka ja Matti, sekä Riikan saksalainen kaveri kaverinsa kanssa. Joka puolella näkyi valkoisia t-paitoja tekstillä "Hannover für Lena 2010".

Alkulähetys meni ihan rauhallisissa merkeissä, jossain vaiheessa huomasi, että Lenan on pakko olla pian vuorossa, kun ihmisiä alkoi ilmestymään vieläkin enemmän paikalle. Lenan astellessa asemiin alkoi mieletön vislaus, mutta katsomo rauhoittui kuitenkin biisiä kuuntelemaan. Kaikki lauloivat kertsiä ihan fiilareissa mukana. Pisteiden laskun aikaan oli kyllä ihan mahtava meininki, porukan ilo tarttui pakostakin. 8-12 pisteestä taputettiin ja hurrattiin, vähemmästä buuattiin. Oli aika vaikuttavan kuulosta. Suurin riemu tietysti repesi, kun selostaja jossain vaiheessa tuumasi Lenan varmasti voittaneen. Itse lähetyksen jälkeen alkoi soimaan saksalainen hittibiisi "wir feiern die ganze Nacht" ("juhlitaan koko yö") ja Hannoverin lavajuontajat julistivat kaupunkia Lena Cityksi. Autojen torvet soivat, ja useammasta ohi ajavasta autoista kuului bassokomppia, joka oli Satelliteksi tunnistettavissa. Joka puolelta kuului myös "Lena hat gewonnen! Wuhuu!" ("Lena voitti!") tyylisiä huutoja. Sääkin oli ihan jees, vasta kotimatkalla alkoi sataa, joten en edes ehtinyt katsoa.

Hullu kun olin, suuntasin myös sunnuntaina kaupungintalolle, tällä kertaa Lenan tervetulojuhliin. Porukkaa oli lauantaihin verrattuna tuplasti, eli 40.000. Tulin sen verta myöhään paikalle, ettei mitään toivoa päästä paikalle, josta olisi saanut näköyhteyden suoraan lavalle, screenille kylläkin. Ihmiset tunki ja puski aivan mielettömästi, heti kun Lena saapui lavalle, että jos mitenkään pääsisi lähemmäksi. Vanhempien harteille nostettu pikkutyttö sanoi itku silmissä "Ich will auch Lena sehen" ("minäkin haluan nähdä Lenan"), mutta eipä päässyt isä lähemmäksi lavaa. 

Tässä pari videota (eka tunnelmointia, toka se yks biisi). Videokuva on paikoin melko epätasaista, pidin kameraa niin korkeella kun kättä riitti ja otin samalla tönimisiä vastaan. Ja muutenkin epämääräsiä päitä ilmestyy kuvaan sillä välin, mutta just niin kaaottista paikan päälläkin oli!





Sen jälkeen hypetys on jatkunut, Lenan "löytäjä" Steffan Raab mm. lobbaa Lenaa ihan tosissaan esiintymään ensi vuonna uudestaan, kun Lenan ansiosta voitto Saksaan 28 vuoden tauon jälkeen tuli. Myös viisukaupungista tulee kisa, Hannover tietysti Lenan kotikaupunkina haluaisi järkätä kisat (ja messukaupunkina olisi tilallisetkin resurssit), lisäksi halukkuuteensa ovat ilmaisseet Berliini, Hampuri ja Köln. Saapas nähdä, kuinka käy!